Mistä mä saisin oikeesti voimia lähteä tästä..? Mun on niin paljon parempi olla yksin, ja sitte siltikin mä annan ton paskiaisen tuhota mun elämää koko ajan! Ja nyt ei oo kyse edes mistään fyysisestä väkivallasta, vaan vain ja ainoastaan henkisestä!

Ystäväthän on juuri tällaisia tilanteita varten, mutta ne ei hoida sitä jättämistä mun puolesta. Mä en voi vaan kadota mieheni elämästä (voi kun voisinkin!). Mun on kohdattava se kasvoista kasvoihin, ja sitä hetkeä mä pelkään. Mitä jos mä en pystykkään sitte lähteä...? Jos mä jälleen kerran palaan sen luo, niinkuin tähänkin asti!

Mä pelkään oikeesti.....