Ensimmäinen yö ainakin vuoteen, kun ei ollut oma kulta kainalossa! O_o Mammamia... Onneksi peitto haisi kullan kainalolle, ni siihen tuoksuun oli hyvä nukahtaa. :) Ja veljen tyttö unileluineen patjalla sängyn vieressä lattialla helpotti vähän yksinäistä tunnelmaa. Oli kiva viettää tosi pitkästä aikaa päivä/ilta sen kanssa. :)

Se käytti mun pallerokisuakin ulkona. Tosin tultiin siihen tulokseen, että jopa maidon happanemisen seuraaminen on mielenkiintoisempaa, kuin kissan kököttämisen ja heinän syömisen katselu. :D Jos meinaa johonkin liikkua, pallero on otettava kainaloon ja kannettava. :D Kyllä mulla käämi menis jos joka päivä pitäis kissan ulkoiluttamista harrastaa. Ja toinen katti on niin ruipelo, että se menee valjaista läpi. On siinä sitte mielenkiintoista taluttaa tyhjiä valjaita. :D

Tänään on hyvä aamu. ...vaikka jouduinkin heräämään jo kasilta, kun lattialta kuului nimeäni toistavaa kuiskintaa. Kai sillä kävi aamu vähän tylsäksi kun tsättikin oli kiinni. ;) Nyt se lukee tossa vieressä tätä ja kommentoi. :)

Päästänpä sen nyt tähän koneelle tsättäämään, ja katsellaan me taas elämänmenoa myöhemmin. :)